Tapahtumat

2017

Turun Kirjamessut PERJANTAINA 6.10.2017 klo 17.20 – 18 auditorio Sananlaskupätle

Luvassa on aimo kattaus satakuntalaisia ja varsinaissuomalaisia sutkautuksia ja elämänmenoa sadan vuoden ajalta – sanoiksi puettuna. Satakunnan työryhmä, näyttelijät Taina Silkkola, Vesa Kivinen, Marju Kauppinen ja Varsinais-Suomen vapaa teatteriryhmä Teatteri Terve Tytön Kati Urho, Laura Hurme, Emmi Lovén ovat etsineet perinteisiä sananlaskuja, mutta ovat valmiina keksimään aivan uusiakin! Sananlaskupätlessä mitellään sanoin ja myös maakuntalaulujen säkeistöin.

Satakuntaa sadan vuoden sanoin Eetunaukiolla 10.8.2017

Teatterikerhon tuottama draamallinen esitys on koottu satakuntalaisten kirjailijoiden mainioista ja koskettavista teksteistä. Sen on ohjannut näyttelijä Katariina Lohiniva, esiintyjinä ovat näyttelijät Marju Kauppinen, Taina Silkkola ja Vesa Kivinen. Esitys on nähty alkuvuoden aikana mm. Porin kirjastoissa, joissa se jatkaa kierrostaan vuoden varrella.

Nyt tämä hieno, suuren suosion saanut esitys nähdään Eetunaukion lavalla torstaina 10.8.2017 klo 18. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

 

2016

Turun kirjamessut 31.–2.10.2016  

Satakuntaa sadan vuoden sanoin -esitys on mukana Turun kirjamessuilla. Esitys on sunnuntaina 2.10. klo 16.00–16.30. Satakuntaliitto järjestää bussikuljetuksia Porista Turkuun ja takaisin.

Edestakaisen bussimatkan hinta on 25 €. Bussi lähtee su-aamuna klo 8 ja paluu klo 19.15 Porin linja-autoasemalle.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: http://www.satakunta.fi/sanojen-satakunta-messumatka tai Ulla Koivula, Satakuntaliitto ulla.koivula@satakunta.fi tai puhelin  050 528 4856.

2015

Kesäteatteriesitys Mestari Nyke 29.7.

Teatterikerho on luopunut Maiju Lassila -esitysten tuottamisesta. Nyt esitystoimintaa pyörittävä Otava Ensemble ja Juha Hurme työryhmineen on varannut kerholle alennuslippuja ensi kesän ”Mestari Nyke” Porin esitykseen. Mestari Nyke on aikuisille suunnattu näytelmä, jonka kaikki roolihahmot ovat aikuisten näyttelijöiden esittämiä pikkulapsia. Maiju Lassila kuvaa suurella ymmärryksellä ja huumorintajulla näitä pieniä ihmisiä, jotka pihaleikeissään ja puuhissaan filosofoivat maailmanmenosta sekä elämän epäkohdista ja ilonaiheista. Esitys Porissa Suomalaisen Klubin pihamaalla 29.7. kello 21. Jäsen pääsee esitykseen 17 € hintaan (norm. 20 €). Lippuasioissa ota yhteys Otava Ensemblin Janette Westergårdiin, puh. 044 590 2878 tai janette@jabadabaduu.fi

 Murhamysteeri -esitys ja illallinen 19.11.

Porin Teatterikerhon Säätiö tarjoaa Murhamestareiden Murhamysteeri -esityksen ja esitykseen kuuluvan illallisen ravintola Satakunnassa (Hotel Sokos Vaakuna) 19.11. klo 19 jäsenmaksun maksaneille kerhon jäsenille. Ilmoittautumiset 15.10. mennessä Kirsti Leppäselle, kirsti.l.leppanen@gmail.com

Untola ihmisenä ja kirjailijana

Teatterikerho näkyy ja kuuluu muinkin tavoin kuin kesäesityksin. Ei edes ”Liika viisaan” pastori Pöndisen kirkossa ole kuulutettu, ettei samoja esityksiä nähtäisi myös talvella. ”Liika viisas” nähtiinkin sisätiloissa ensi kerran syksyllä 2013 Telakka Teatterissa Tampereella ja Mikkelissä Työväen näyttämöpäivillä 1.2.2014.

 

”Liika nimekäs?! Algot Untola ja tekijänimet” ja Terra Potatis

Tämän kevään ensimmäinen seminaari on 19.3. klo 18 osoitteessa Satakunnan Kansan Kansantori, Pohjoisranta 11 E, 28100 Pori.  Esitelmöijänä on vastikään Untolasta väitellyt FT Kaisa Kurikka, jonka aiheena on monien sala- ja kirjailijanimien takana piilleen Algot Untolan tekijyys. Luennon jälkeen esiintyvät näyttelijä Eetu Känkänen ja ohjaaja Juha Hurme, jonka aikana saadaan tietoisku Untolan/Lassilan ihmeellisestä elämästä.

 

Vuosi 2013

 

Teatterikerho järjesti 11.10. klo 18 samaisella Kansantorilla tapahtuman aiheesta Maiju Lassila ja elokuva. Silloin kansainvälisesti luultavasti tunnetuin dokumentaristimme, elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo kertoi siitä, miten syntyi hänen ohjaamansa ”Tulipää”, elokuva Algot Untolasta, joka parhaiten tunnetaan Maiju Lassilana.

”Tulipää”-elokuvasta nähtiin tilaisuudessa sen viimeiset 20 minuuttia, ja Untolan viimeisiin vaiheisiin keskittyi Pirjo Honkasalokin. Erityisesti niitten kautta hän kehitteli muotokuvan Untolasta.

Ohjaaja Juha Hurme luki aiheeseen liittyviä otteita Untolan Irmari Rantamalan nimellä kirjoittamasta teoksesta ”Viimeiset kirjoitukset” (Love Kirjat 1977). Tilaisuus oli maksuton, kuten kerhon muutkin seminaarit.

Pirjo Honkasalo sanoi, miten filmiryhmä kierteli kaikki mahdolliset paikat, joissa Untolan toimi. Materiaalia kertyi runsaasti, kun kuvauspäiviä oli sata. Honkasalo kertoi, miten hänen tulossa (marraskuun alussa 2013) oleva uusi ohjauksensa, fiktiivinen elokuva ”Betoniyö” oli tekemisen tempoltaan aivan eri asia 21 kuvauspäivineen.

Kiintoisa historiallinen yksityiskohta on se, että Untolan aikainen Työmies-lehden (johon Untola kirjoitti jopa sen viimeisenä työntekijänä, kun muut olivat paenneet) juoksupoika löytyi vielä vanhainkodista. Elokuvassa seuraakin Untolan viimeisiä tapahtumia todistajana tämä Kalle-poika.

Pirjo Honkasalo kertoi, miten hän kiinnostui ensin Untolasta enemmän tai vähemmän omaelämäkerrallisten teosten ”Harhaman” ja ”Martvan” ansiosta, joilla hän muistutti Untolan tavoitelleen Dostojevskin asemaa Suomen kirjallisuudessa. Untolan vakavaa tekstiä Honkasalo luonnehti kuitenkin aika kömpelöksi ja ylätyylisen koukeroiseksi. Sellaisen tunteenkin se Honkasaloon jätti, että henkilö eli Untola aina väistää kaikkea.

”Maiju Lassilan huumori vaikutti minusta aluksi liian pieneltä ollakseen kiinnostavaa, kunnes komediat vähäisine, merkityksellisine liikkeineen aukesivat vasta myöhemmin”.

Ohjaaja Juha Hurme totesi hänelle käyneen samoin.

Hurme luki Honkasalon valitsemia kohtia ”Viimeisistä kirjoituksista” mm. 31.3.1918 kirjoitetusta ”Oman itsensä edessä” -luvusta. Honkasalo totesikin, että on huomattavasti kiinnostavampaa se, mitä Untola kirjoitti, ennen kuin hänet tapettiin, kuin se, miten Untola kuoli, laivalta hypättyäänkö, vai tultuaan sieltä työnnetyksi ja sen jälkeen ammutuksi tai sydänkohtaukseen hyisessä vedessä.

Honkasalo sanoi, että ”Tulipään” ohjauksellinen yhteistyö Pekka Lehdon kanssa oli sitä, että Lehto vastasi erityisesti teknisistä asioista, Honkasalo erityisesti ohjauksesta. Honkasalo sanoi, että pitkissä dokumenteissa hän on itse kuvaajana, mutta fiktioissa kuvaajana on joku toinen.

”Muuten näyttelijä jää yksin”.

”Tulipäässä” kuvaajana oli Kari Sohlberg.

Honkasalo totesi hänelle olevan tyypillistä viedä ennakkosuunnittelu mahdollisimman pitkälle kuvaajan ja lavastajan kanssa, niin että troikka tietää tekevänsä samaa elokuvaa.

Kun elokuva esitettiin Cannes’n pääkilpasarjassa, Pekka Lehto sai eräänlaisen henkilökohtaisen voiton seistessään punaisella matolla yhdessä Jack Nicholsonin kanssa toteamalla, että ”Nicholson on pienempi kuin minä!”.

”Tulipään” kansainvälisessä levityksessä Jörn Donner oli Honkasalon kertoman mukaan suureksi avuksi.

Mielenkiintoinen on myös ”Tulipään” päänäyttelijöiden valinta. Untolaksi Honkasalo halusi älykkään ja analyyttisen Asko Sarkolan ja Olga Jasinskiksi ilmaisuvoimaisen Reea Maurasen. Kun parilla ei mennyt todenmakuisessa fiktio-elokuvassa hääppöisesti, niin Sarkolalla ja Maurasella oli näyttelijöinäkin tekeminen toistensa kanssa. Ehkä nämä todellisen elämän tunteet koituivat osaltaan elokuvan eduksi?

Pirjo Honkasalo, pakattu, 11.10.2013

Pirjo Honkasalo kertoi ohjaamastaan ”Tulipää”-elokuvasta Satakunnan Kansan Kansantorilla lokakuussa 2013. Kuva Risto Ojanen

 

 

Ensimmäinen Kerhon järjestämä seminaari oli 27.3. kello 19 Satakunnan Kansan yleisötilassa eli Kansantorilla, Pohjoisranta 11 E, 28100 Pori. Paikka ei ollut sattuma, sillä Algot Untola oli runsaan vuoden Satakunnan Kansan edeltäjän Satakunta-lehden päätoimittajana Porissa 1908-1909.

Kansantorilla fil.tohtori Panu Rajala puhui aiheesta ”Kuinka Lassilasta tuli Rantamala”? Ohjaaja Juha Hurmeen otsikkona oli ”Untolan synty kirjailijana Porissa”. Rajalan Untola-näytelmähän nähtiin Porin Teatterin pienellä näyttämöllä 1998. Tulevan kesän esityksen työryhmästä näyttelijät Janette Westergård, Jarno Malinen ja Taru Huokkola lukivat Hurmeen kera otteita ”Liika viisasta”.

Pudde-koira edusti viisautta Kansantorin Lassila-illassa

Tarkalleen siteeraten ohjaaja Juha Hurme totesi otsikon Pudden olevan ensi kesän (2013) ”Liika viisaan” ainoa viisas. Pudde pääsi ääneen Taru Huokkolan hahmossa. Hänen lisäkseen Otava Ensemblen näyttelijöistä Janette Westergård ja Jarno Malinen esittivät Hurmeen itsensä ohella ”Liika viisaan” repliikkejä tulevan kesän esitystä ennakoiden.

Tämä kaikki tapahtui Teatterikerhon ensimmäisessä Maiju Lassila -projektin yleisötapahtumassa Satakunnan Kansan tiloissa 27. maaliskuuta 2013.

Tapahtui muutakin: ohjaaja Juha Hurme ja fil. tohtori Panu Rajala sekä aktiivinen yleisö olivat tosiasiassa toinen toistaan viisaampia, kun Lassila-Untola-Rantamalaa valotettiin monelta kantilta kirjailijana, ihmisenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Illan vilkkauden sinetöi tukku kuulijoitten hyviä kysymyksiä osittain salaperäisestä Untolasta.

Juha Hurme puhui Untolan synnystä kirjailijana Porissa. Panu Rajalaa taas oli pyydetty alustajaksi sen takia, että hän on kirjoittanut näytelmän ”Herra Untolan rakkaudet”, jota esitettiin 1990-luvun lopulla Joensuussa. Porin Teatterissa siitä nähtiin pienelle puolelle sovitettu versio ”Herra Untolan salaisuus” 1998. Se ajoittui erityisesti Untolan Porin-vuosiin 1908–09.

Panu Rajalan puheenvuoro: Kuinka Lassilasta tuli Rantamala?

Kotisivut 1   Juha Hurme ja työryhmä

Kotisivut 2 FT Panu Rajala ja ohjaaja Juha Hurme

Kerhossa virinneille suunnitelmille, toiveille ja halulle antoi ratkaisevan sysäyksen Satakuntaliitto. Se myönsi kerholle uuden toiminnallisen alun varmistamiseksi ja uudenlaisen esityskonseptin toteuttamiseksi vuodelle 2013 maakunnan kehittämisrahaa 18 750 euroa.

Teatterikerho haastoi itsensä vastaamaan tässä vaiheessa viideksi vuodeksi siitä, että rattaat pyörivät myös ilman kahvilatuottoja, joilla teatteriesitystoiminta aiemmin valtaosin rahoitettiin. Myöhemmin projekti sovittiin kuusivuotiseksi, jolloin Untolan kuolinvuotena 2018 tuotettaisiin muun ohjelman lisäksi vielä yksi näytelmä, tässä tapauksessa ”Pirttipohjalaiset”.

Kerhon tarkoituksena on tarjota yleisöille laadukasta ja ns. erilaista kesäteatteria kuusivuotiskonseptin mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten rahoitus on jatkossa varmistettava muista lähteistä. Satakunnan Kansan Kansantorin tapahtumia varten kerho sai Taiteen edistämiskeskuksen Porin sivutoimipisteeltä 1500 euroa.
Kerho ei pyri varsinaisesti tuottamaan voittoa, mutta lipputuloista toivottavasti kertyvät tuotot ovat siemen seuraavalle vuodelle. Näin arvioitiin ennen ensimmäisen kesän esityksiä, ja lopulta tavoitteessa onnistuttiinkin niin, että avustushaastetta jäi hyvästä menestyksestä huolimatta.